ARKAA
TAVARAA
Jossain tuhansien toiveiden takana on
Yhtä niistä kirjoitetuksi en koskaan saa,
kone korjaa ilman kirjoittajaa
Värinauha aina loppuu, teksti hieman kesken jää
ohilyönteihinsä sydän pysähtyy ja yskähtää
Sormenpäistä nahka lähtee, minä jakaantuu
hei kirjoittaako tätä joku muu, kun tää on
Arkaa tavaraa, kuumaa kamaa
Uutta ja avaraa, niin irtoavaa
Kone sakkaa, usein järjen lento kenttään jää,
siipi maassa käy ja tankki tyhjentyy
Ilma kirjoittajan alta joskus häviää,
ajatusten näkyväisyys hämärtyy
Värinauha aina loppuu, teksti hieman kesken jää
ohilyönteihinsä sydän pysähtyy ja yskähtää
Tulee toinen joka tyylikkäämmin kumartaa
sonetteineen Lauran mukaan saa, on niissä
Arkaa tavaraa, kuumaa kamaa
Uutta ja avaraa, niin irtoavaa
Miksi illan hämyyn istuu mies ja kirjoittaa? Yötä kohti tarinalleen siivet saa
Nyt hän lentää, aamu nousee takaa hautausmaan,
liian valoisaa on laittaa nukkumaan
Värinauha aina loppuu, teksti hieman kesken jää
ohilyönteihinsä sydän pysähtyy ja yskähtää
Repii kirjoittaja koneestansa sivun viimeisen
sormenpäihiin helliin puhaltaa, ja ne on
Arkaa tavaraa, kuumaa kamaa
Uutta ja avaraa, niin irtoavaa
Arkaa tavaraa, kuumaa kamaa
Uutta ja avaraa, vaiko entistä samaa