PAREMPAA ELÄMÄÄ
			Kuulin, se mies joka oli jo matkalla kotiin
			palasi kertomaan, että yrittää uudestaan
			kääntyi ovella takaisin, laski salkun kädestään
			otti virallisemman ilmeen, yskäisi merkitsevästi
			vaikkei ymmärtänytkään, mitään
			Luulin, se mies, joka uskoi saaneensa aikaan
			halasi toimiston tyttöjä kyyneleet silmissään
			vääntyi itkuun suunsa, hiljaa kuivasi silmiään
			pyysi anteeksi kaikilta meiltä, kiroten suorituspainetta
			ja huonoa vointiaan, tänään
			Outoa valoa kohti hän käy, hän tulee kohta kotiin
			on matkalla ollut jo kauan ja kyllästynyt niihin sotiin
			ei parempaa elämää oo, kuin vain tämä täällä
			on helpottavaa kun saa olla vaihteeksi rauhassa
			pilvien päällä
			Eilen sen sain, viestin jonka hän minulle laittoi
			lähetti terveiset että hän päätti nyt luovuttaa
			toivotti jatkoa meille kaikille vaikkei omansa riittänytkään
			lähti matkalle ikuiseen itään, lopulta helpottuneena
			että vaivaa kohta ei, mikään