niin pieni ihmissydän on, niin avara ja pohjaton
	se kätkee suuret unelmat ja vihan, lemmen maailmat
	riemujen rikkaus ja surujen summa, onnekas rakkaus ja tuskakin tumma,
	syömmehen pienehen mahtua voi onnea, iloa oi.
	aatosta jaloa ja alhaista mieltä. tunteiden paloa ja kylmyyttä sieltä
	syömmestä pienestä löytyä voi paljon mi´ kohtalo soi.
	(teksti: Tatu Pekkarinen)