|
|
|
|
|
|
TOISIIN TÄHTIIN |
|
|
|
|
|
Minulla
ei ollut mitään sanottavaa enää silloin |
|
|
kun me
kaikki menneet pantiin pakettiin |
|
|
Oltiin
kolme päivää pimeässä, aikaan pimeimpään |
|
|
ja
kaikki verhot kiinni vedettiin |
|
|
|
|
|
Sinä
lähdit siitä Lontooseen, jäin minä pakkaamaan |
|
|
eikä
mukaan tullut paljoakaan kamaa |
|
|
Muutin
uuteen kotiin keskustassa, pieneen yksiöön |
|
|
parvekkeella riitti tilaa avaraa |
|
|
|
|
|
Eikä
meistä jäänyt mitään merkittävää sanomista |
|
|
josta
ystävien kanssa puhutaan |
|
|
Sinua
en vihaa vieläkään, enkä ikävöi |
|
|
vaikka
kaikenlaista ehkä huhutaan |
|
|
|
|
|
Uudet
tuulet ovat kuljettaneet meidät toisiin tähtiin |
|
|
taikka
planeettoihin eri radoillaan |
|
|
Siitä
kauan aikaa mennyt on kun viimeksi me nähtiin |
|
|
ja mä
toivon, että joskus tavataan |
|
|
|
|
|
Minä
rakastan nyt enemmän kuin koskaan elämässä |
|
|
aina
tyttäreltäni mä seuraa saan |
|
|
Ei ole
yksinäistä enää, eikä ikävää |
|
|
eikä
ero vaivaa meitä kumpaakaan |