YHDEKSÄN UNELMAA
			Oli yhdeksän unelmaa meillä, oli sormissa kultaakin
			keskitalven kylmyyttä kun kuunneltiin
			Sinä olit niin nuori ja kaunis, minä esitin kokeneempaa
			vaikka pelkäsinkin kun arasti suudeltiin
			Sinä talvena oli niin kylmä ja me yhdessä paleltiin
			sinun pienessä kaksiossa rakastuttiin
			Oli murhetta, iloa, unelmaa; oli kaipuuta menneisiin
			mutta helmikuussa jo yhteen muutettiin
			Ja minä sain sinusta hyvän vaimon
			eiliseen enää kaipaa en
			Ja minä sain sinusta hyvän vaimon
			paremman kuin ansaitsen
			Ja minä sain sinusta hyvän vaimon
			sinä esiin saat minusta ihmisen
			Ja kauneinta kaikessa kuitenkin on
			että saimme yhteisen tyttären
			On yhä yhdeksän unelmaa meillä ja sormissa kultaakin
			ja me vieläkin yhteistä kevättä odotetaan
			Sinä olet edelleen kaunis, minä hitaasti harmaannun
			pidä minusta huolta kun minusta huolestutaan